Revontuliobservatorio

Taitaapi olla paras sanoa tämä suoraan: Tämä työ vei minulta rehellisesti eniten aikaa kaikista kuviksen töistä mitä olen koskaan tehnyt. Mutta olihan lopputulos ajankäyttöön nähden hyvä, puoli metriä korkea suuruuden hulluuden huipentuma, vitsi vitsinä kuitenkin. Pilkkua kyllä viilasin liiankin useasti tätä työtä tehdessä.

Valmis työ takaapäin

Käsittelimme ennen työn aloittamista eri arkkitehtuuri-suuntauksien puolia ja saimme hyvän ymmärryksen eri tavoista rakentaa oma pienoismalli. Kävimme läpi tietenkin arkkitehtuurin yleisesti, sekä postmodernismin, dynaamisen ja Wau-arkkitehtuuri tyylitkin. Näiden pohjalta lähdimme toteuttumaan omia suunnitelmia pienoismalleillemme, kuitenkin Wau-suuntaus oli tarkoitus olla vahvimpana tyylinä omassa työssä. Tarkoituksena oli siis aiheuttaa katsojassa hämmennystä ja ihailua samanaikaisesti eli niin sanottu Wau-reaktio.

Puoli metriä korkea hotelli on kyllä ehkä vähän liikaa

Tekaisin oman suunnitelmani paperille parissa minuutissa, koska minulla oli jo selvä kuva miten toteuttaisin oman pienoismallin ja rakentaisin sen. Materiaaleina käyttäisin vain kartonkia, tämä kuitenkin muuttui ja päädyin käyttämään: rautalankaa, syömäpuikkoja, muovia(laseina), puutikkuja ja liimaa. Loppujen lopuksi päädyin alkuperäisestä suunnitelmastani kauemmas, sillä hotellia käänsin 90° alkuperäisestä uloskäynnin osoittamasta suunnasta. Muutin myös observatorion ulkonäön melkein kokonaan, ainostaan leveys, korkeus ja syvyys pysyivät melkein samoina alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Aluksi ajattelin tekeväni siihen pyöreät seinät ja kuperan katon lasista.

Aivan kuin observatorio olisi pudonnut jossai vaiheessa,
kun tuo vasen kylki on noin lytyssä

Käytin jo pelkän hotellin tekemiseen yhtä monta tuntia kuin muuta käyttivät oman työnsä valmiiksi saantiin. Tämän takia otin työn kotiin, jossa sain sen vihdoin ja viimein valmiiksi kun käytin 6 yhteen menoon sen tekemiseen. Pakko kuitenkin myöntää, että olin umpikujassa aluksi observatorion kanssa kun en keksinyt miten korvaisin pyöreät seinät. Sain kuitenkin insipiraation kun näin unen, jossa olin saanut sen valmiiksi, tein sen siis samannäköiseksi kun se oli ollut unessani. Tein siis unesta enneunen eräällä tavalla, sitten kun vielä näkisi lottonumerot unissa. Mutta tätä unta seuraavana päivän hyökkäsin työn kimppuun ja sain sen valmiiksi. Observatorion vasen etupuoli kuitenkin meni hiukan pieleen kun laitoin liuskoja väärässä kulmassa muihin nähden huomaamattani.

Kesken eräinen observatorio, tähän kohtaan juutuin kuukaudeksi

Kuvat ovat observatoriosta kesken eräisenä ja sitten valmiina hotellin kanssa.

Paperikassin kasvojenkohotus

Meille annettiin ohjeet luoda omanlainen paperikassi. Pohjana olisi ruskea paperikassi, joko pitkä ja kapea tai lyhyt ja leveä, ja tavoitteena oli luoda kassiin myös oma logo sen ulkonäön lisäksi. Aloitimme tietenkin suunnittelemalla kassia ja sen logoa. Itse päädyin omaan suunnitelmaan noin kolmessa vartissa, sillä menin piirtämään sen viivoittimella ja väritinkin sen vielä.

Olin siis valinnut itselleni pitkän ja kapean muotoisen kassin. Rupesin suunnitelmani valmistuttua heti maalaamaan luodakseni pohjaväriksi valkoisen. näin voisin seuraavalla tunnilla maalata sen uudestaan valkoiseksi luoden paljon puhtaamman/täyteläisemmän värikokonaisuuden. 

Teimme työtä jopa pihalla, kuvisluokan takapihalla siis, mutta se oli kuitenkin mukavaa. Saimme nauttia kesän viimeisistä lämpimistä päivistä maalauksen yhteydessä. Tosiaan kun aloin maalaamaan valkoisen pohjan päälle, käytin maalarinteippiä peittääkseni kohtia. Näin sain suoria viivoja muodostaen puna-valkoiset raidat kassiin tai toisinsanoen polka-ilmeen. Logon loin tietokoneella käyttäen kuvanmuokkaus-ohjelmaa, minkä jälkeen tulostin sen ja liimasin sen pahvikappaleeseen.

Loppujen lopuksi sain työn valmiiksi hionosäätöjen jälkeen, kunhan olin ensin korjannut kaikki maalausvirheet maalaamalla niiden päälle joko valkoisella tai punaisella värillä. Työ oli valmis 24.9.15 virallisesti kun otin siitä kuvat.

Savituoppi

Tähän työhön meni ainakin itselläni vähiten aikaa kaikista töistä. Käytin vain yhden tunnin periaatteessa vain tämän "tuopin" tekemiseen. Tarkoituksena tämän työn tunneilla oli tutustua muotoiluun, tässä tapauksessa saven kautta ja muotoillen siitä oma kuppi.

Kävimme läpi idealistisen muotoilun viisi kohtaa, mitkä muodostavat ihanteellisen muodon. Käsittelimme myös funktionalismia, konstruktismia ja hedonista muotoilua. Kolme näistä neljästä muotoilun tyylisuuntauksesta on tarkoitettu luomaan jotain käytännöllistä ja hedonistinen ei tästä niinkään välitä vaan muotoilu hakee enemmänkin kauneutta.

Suunnittelin nopeasti eri osat mitä käyttäisin tuopissani, käyttäisin kolmea osaa. Muotoilin savesta pohjan ensimmäiseksi, minkä jälkeen siirryin leipomaan levyä itselleni jonka voisin lyödä suoraan pohjaan kiinni käyttämättä makkaratekniikkaa. Tämän jälkeen muoilin kahvan savesta, josta loppujen lopuksi tuli hieman ahdas enemmälle kuin kahdelle sormelle.

Koska sain ekalla tunnilla tuopin valmiiksi, en käärinyt sitä märkiin papereihin vaan annoin sen kuivua. Seuraavalla tunnilla hioin epätasaisuuksia kuivasta savesta. Kyseessä  oli kaiken kaikkiaan nopea ja helppo työ. Tuoppi on poltettu, mutta en ole nähnyt sitä sen jälkeen, minkä takia siitä ei ole siinä tilassa kuvaa.

Uusi ilme koululle

Rehellisesti sanottuna en muista kovin hyvin mitä aiheita kävimme tätä työtä aloittaessa, taisi kuitenkin olla sisustussuunnitelun suuntauksia. Tulin tunnille varmaan myöhässä jolloin en ehtinyt ottaa muistiinpanoja, vaan hyppäsin suoraan työhön. Työnä oli tällä kertaa suunnitella itse valitsemalle kohdalle koulusta uusi ilme.

Lähdin tunnille saavuttuani ottamaan kuvaa jostain kohasta koulua kännykälläni. Vähän aikaa kierrettyäni päädyin ottamaan mallikseni koulun kakkosaulan/oleskelutilan käytävän ja sisennyksen. Palasin luokkaan ja tein suunnitelmani. Kun aloin tekemään työtä jouduin aloittamaan kolme kertaa alusta kun epäonnistuin luomaan itseä miellyttävää perspektiiviä.

Kun olin saanut kaikki reunat ja kulmat piirettyä, aloin soveltamaan ja improvisoimaan valitsellemani aluelle uutta ulkonäköä. Päädyin lopulta lievään surrealismiin ja aloin piirtämään kuvioita. Loin myös alueelle kellon, sohvan, säkkituolin ja uudenlaisen pöydän, jossa olisi korvatulpat ja suojalevyt.

Väritykseen ajatteli heti alusta musta-valkois voittoinen värimaailma. Piristin kuitenkin teosta maalamalla sohvan, pöydän ja säkkituolin värikkäämmin. Maalausvälineitä käytin vain käytävän lattiaan ja huonekaluihin, kaiken muun väritin tai jätin värittämättä permanenttitussilla. Se korosti eri sävyn takia seinät paremmin lattiasta.

Hiekkaveistos

Ensimmäisellä kuvaamataidon tunnilla kävimme aluksi ympäristö- ja tilataidetta läpi tehden muistiinpanoja. Kyseessähän on siis taiteen lajeja, joissa teos ja ympäristö luovat kokonaisuuden.

Lähdimme tämän taiteensuuntauksen mukaisesti rakentamaan hiekkaveistoksia Valdemarin rantaan. Onneksi kelit olivat vielä lämpimiä, niin ei kylmä päässyt yllättämään, vaikka kastelikin joessa kädet ja jalat. Käytimme veistoksiemme luontiin tietenkin hiekkaa ja vettä, jolla saatiin hiekka muotoiltavaksi.  Käytössämme oli myös pieni lasten lapioita ja 10cmx10cmx5cm kokoisia laatikoita, joilla vetta/hiekkaa voitiin helpommin siirtää.

Tein oman työni toisen kurssilaisen kanssa, kenen idea innoitti hieman omaani. Hän veisti hiekasta hienon simpukan/kotilon, mistä sain pohjan omalle idealleni. Rakensin tulkinnanvaraisen meritähden/mustekalan, katsoja voi siis tulkita vapaasti veistostani ja vetää oman johtopäätöksen sen esikuvasta.

Kuva kuvassa

Valitsin työn aloitus tunnilla monesta kuvasta yhden abstraktimaisen kuvan, jonka ympärille piirsin silmän ja muutamia muita abstrakteja asioita. Tuön aloitus oli helppoa kun tiesin alusta saakka mitä teen ja rupesin piirtämään silmää. Sen jälkeen rupesin piirtämään satumanvaraisia kuivioita ja joista siirryin piirtämään "mahdottomia" kuvia.
         Vaikeuksia tuli vastaan vasta kun piti ruveta maalaamaan ja siinä meni pohtiessa 45min. Lopulta opettaja sai minut aloittamaan maalauksen ja rupesin maalaamaan silmän iiristä hyvinkin tummalla sinisen sävyllä. Lopuksi maalasin sinisen hieman vaaleammalla sävyllä jättäen abstraktien asioiden ympärille tyhjää tilaa.
         Työtä en saanut valmiiksi muiden menojen takia enkä ehtinyt tehdä kuin yhtenä päivänä koeviikolla muiden menojen takia. Kuitenkin tein työtä niinkin pitkälle ettei siitä puuttunut muuta kuin silmän valkuisen ja muutaman abstraktin esineen maalaus.

Neliösommitelma väriharmoniassa

Tein neliösommitelman välööriharmonian kautta. Kuvana käytin omasta päästäni keksimiäni abstrakteja kuvioita, joiden piirtämiseen ja jäljentämiseen meni monta tuntia. Jouduin kopioimaan kotona ja maalaamaan neljä neliön muotoista korttia samanlaisiksi että värisiksi.
         Liimasin ne koulussa viimeisellä tunnilla hopeiselle glitteri kartongille, kun en ollut saanut sitä aikaisemmin, vaikka kysyin sitä kolmesti ja vastauksena oli; käyn katsomassa. No ei siinä mitään, pääasianahan oli saada se valmiiksi ja sen kuitenkin valmiiksi sain.